Post by chao on Jun 10, 2011 10:09:55 GMT 3
Jea, Chaolla on tosiaan liikaa vapaa-aikaa, myönnetäköön. ;D
Ja sen takia tahdonkin pitää, IRL puolella esteisiin kun painotun, kaikille tallilaisille avoimen estevalmennuksen!
Ajattelin, että taso voisi määräytyä lähinnä osallistujien mukaan, mutta thädättäisiin ainakin siihen kuutenkymmeneen senttiin. Valmennuksessa tultaisiin käymään läpi lähestymisiä, istuntaa, hevosen ohjausta, askeleiden laskemista ja esteratsastuksen perusteita näin niinkuin muutenkin - mieleenpalauttelu menetelmällä.
Valmennus onpi siis nimi listaan-tyylinen ja max. kuusi ratsukkoa mukaan, sen verran jaksan vielä kommentteihin panostaa. Yli kuusi ratsukkoa menee jo vähän huteloimiseksi. Mutta jos innokaita löytyy, niin ainahan sitä voi uuden valmennuksenkin järkätä...
Ja päivämääräksi voisi laittaa (näin niinkuin varmuuden vuoksi) vaikka kesäkuun lopun / heinäkuun alun. Josko näin varmistetaan se, että valmennukseen tulee edes yksi ratsukko, neh?
Osallistujat 1/6
Latu - Acromantula
Kommentit / tarina:
Seisoin monttu auki kentän laidalla. Kylläpäs valmennukseeni olikin varsinaista tunkua. Latu lämmitteli kentän toisella laidalla Acromantulaa ja Sandra kokosi kentän etualalle erilaisia esteitä ohjeideni mukaan. Olin saanut peräti yhden ratsukon osallistumaan valmennukseeni, en tiennyt olisinki mieluummin itkenyt vai nauranut. En tehnyt kumpaakaan, tyydyin vain huokaisemaan. Yleisöä tosin kertyi kentän laidalle enemmän, kuin olisi tarpeellista ja minäkin sukelsin jo kentän sisäpuolelle kikattavia tuntilaisia karkuun. Tänään kenttä olisi vain minun - ja yhden valmennettavan ratsukkoni - Irina vieköön oppilaansa maastoilemaan. Sandra taas oli palkattu parin oluen voimin nostelemaan esteitä - mutta palkan saisi nauttia vasta, kun hevoset oli laitettu nukkumaan. Se oli sopinut Sandralle mainiosti.
Ilma oli kuiva ja kuuma, tunsin seisovani aavikolla. Katselin Latun ja Möntin työskentelyä. "Tee enemmän siirtymisiä, mä tahdon herkkyyttä ja eteenpäin pyrkimystä!" Huudahdin Latulle, joka - ihme ja kumma - teki työtä käskettyä, eikä edes ryhtynyt vastaväitteisiin. Olin varsin hyvilläni.
Lämmittelyesteinä meillä oli viiden pystyn jumppasarjaa. Eli melkein suoraan alastulosta hypättiin jo seuraava este. Ei yhtäkään askelta väliin, mutta esteiden korkeus oli vajaa puoli metriä, joten sen pitäisi olla helppoa. Ja niinhän se näytti olevan.
Sitten ryhdyttiin ratsastamaan rataa. Korjasin Latun silminnähtäviä virheitä - varsinkin silloin kun hevonen pudotti tai kielsi - jotka olivat lähinnä vain huonoa lähestymistä. Loiventamalla esteelle saapumis-kulmaa Mönttikin sai enemmän nostetta ja liiteli kivan näköisesti esteiden yli keräten kateellisia katseita kentän laidalle pakkautuneesta yleisöstä.
Kun Latun ja Möntin suoritus oli suht koht virheetön päätin lopettaa tunnin. Sandra ryhtyi kokoamaan esteitä pois ja Latu lähti jäähdyttelemään Mönttiä. Kävimme vielä läpi sanallisesti sen, missä herra teki suurimmat virheet, mitä tulisi harjoitella vielä lisää ja missä oltiin jo hurrrrrjan hyviä.
Olihan se mukava valmennus, mutta osallistujia olisin kaivannut enemmän. Vaikka toisaalta, nyt sain mahdollisuuden keskittyä yhteen ratsukkoon täysin ruumiin ja sielun voimin, meneehän se näinkin. Toivottavasti seuravalla kerralla saadaan enemmän porukkaa!
Ja sen takia tahdonkin pitää, IRL puolella esteisiin kun painotun, kaikille tallilaisille avoimen estevalmennuksen!
Ajattelin, että taso voisi määräytyä lähinnä osallistujien mukaan, mutta thädättäisiin ainakin siihen kuutenkymmeneen senttiin. Valmennuksessa tultaisiin käymään läpi lähestymisiä, istuntaa, hevosen ohjausta, askeleiden laskemista ja esteratsastuksen perusteita näin niinkuin muutenkin - mieleenpalauttelu menetelmällä.
Valmennus onpi siis nimi listaan-tyylinen ja max. kuusi ratsukkoa mukaan, sen verran jaksan vielä kommentteihin panostaa. Yli kuusi ratsukkoa menee jo vähän huteloimiseksi. Mutta jos innokaita löytyy, niin ainahan sitä voi uuden valmennuksenkin järkätä...
Ja päivämääräksi voisi laittaa (näin niinkuin varmuuden vuoksi) vaikka kesäkuun lopun / heinäkuun alun. Josko näin varmistetaan se, että valmennukseen tulee edes yksi ratsukko, neh?
Osallistujat 1/6
Latu - Acromantula
Kommentit / tarina:
Seisoin monttu auki kentän laidalla. Kylläpäs valmennukseeni olikin varsinaista tunkua. Latu lämmitteli kentän toisella laidalla Acromantulaa ja Sandra kokosi kentän etualalle erilaisia esteitä ohjeideni mukaan. Olin saanut peräti yhden ratsukon osallistumaan valmennukseeni, en tiennyt olisinki mieluummin itkenyt vai nauranut. En tehnyt kumpaakaan, tyydyin vain huokaisemaan. Yleisöä tosin kertyi kentän laidalle enemmän, kuin olisi tarpeellista ja minäkin sukelsin jo kentän sisäpuolelle kikattavia tuntilaisia karkuun. Tänään kenttä olisi vain minun - ja yhden valmennettavan ratsukkoni - Irina vieköön oppilaansa maastoilemaan. Sandra taas oli palkattu parin oluen voimin nostelemaan esteitä - mutta palkan saisi nauttia vasta, kun hevoset oli laitettu nukkumaan. Se oli sopinut Sandralle mainiosti.
Ilma oli kuiva ja kuuma, tunsin seisovani aavikolla. Katselin Latun ja Möntin työskentelyä. "Tee enemmän siirtymisiä, mä tahdon herkkyyttä ja eteenpäin pyrkimystä!" Huudahdin Latulle, joka - ihme ja kumma - teki työtä käskettyä, eikä edes ryhtynyt vastaväitteisiin. Olin varsin hyvilläni.
Lämmittelyesteinä meillä oli viiden pystyn jumppasarjaa. Eli melkein suoraan alastulosta hypättiin jo seuraava este. Ei yhtäkään askelta väliin, mutta esteiden korkeus oli vajaa puoli metriä, joten sen pitäisi olla helppoa. Ja niinhän se näytti olevan.
Sitten ryhdyttiin ratsastamaan rataa. Korjasin Latun silminnähtäviä virheitä - varsinkin silloin kun hevonen pudotti tai kielsi - jotka olivat lähinnä vain huonoa lähestymistä. Loiventamalla esteelle saapumis-kulmaa Mönttikin sai enemmän nostetta ja liiteli kivan näköisesti esteiden yli keräten kateellisia katseita kentän laidalle pakkautuneesta yleisöstä.
Kun Latun ja Möntin suoritus oli suht koht virheetön päätin lopettaa tunnin. Sandra ryhtyi kokoamaan esteitä pois ja Latu lähti jäähdyttelemään Mönttiä. Kävimme vielä läpi sanallisesti sen, missä herra teki suurimmat virheet, mitä tulisi harjoitella vielä lisää ja missä oltiin jo hurrrrrjan hyviä.
Olihan se mukava valmennus, mutta osallistujia olisin kaivannut enemmän. Vaikka toisaalta, nyt sain mahdollisuuden keskittyä yhteen ratsukkoon täysin ruumiin ja sielun voimin, meneehän se näinkin. Toivottavasti seuravalla kerralla saadaan enemmän porukkaa!
