|
Post by Latu on Oct 30, 2010 12:43:37 GMT 3
Blettan omat sivutKutsutaan: Bletta, Lettu (Bletta tarkoittaa pintoa) Syntynyt: 7.3.2010 Sukupuoli: tamma Rotu: islanninhevonen Säkäkorkeus: 130 cm väri: hopeanruunikonkirjava (tovero) Koulutustaso: KO:HeB RE: 50cm (nelikäyntinen) Kasvattaja: Nuuhkun Talli Omistaja: Latun Talli Hoitaja: Anni, joka myöskin kirjoittaa päiväkirjaan
|
|
|
Post by Anni on Nov 4, 2010 20:16:22 GMT 3
4.11.2010
Siitä oli jo puoli vuotta, kun viimeksi olin parkkeerannut autoni tähän tutulle pienelle parkkipaikalle. Siitä oli puoli vuotta, kun viimeksi kirosin kun kengät maiskahtelivat mudassa kävellessäni talliin. Niinpä niin, en minä vain pysty lopettamaan täällä. En pysty en todellakaan, vaikka sitten Toti oltaisiinkin myyty. Totta kai tamman lähteminen riipaisi sydäntäni, mutta nyt sentäs hoidan sen varsaa, Blettaa. Ilahduttavan paljon tuo kirjava, sinisilmäinen karvapallo muistuttaa emäänsä, kiireisellä mutta symppiksellä ja viattomalla luonteellaan. Eihän pieni issikka sille mitään mahda että välillä on niin kivaa että se selässä ruikuttava tyyppi unohtuu.
Tulin sen verran myöhään tallille että oli jo pimeää, Blettakin oli jo tallissa syömässä iltaheiniään. Tallissa ei ollut minun lisäkseni muita kuin Sandra, jonka nimen kyllä tiesin mutta johon en ollut sen koommin vielä tutustunut, niin uusi kasvo tuo tyttö oli. Hän oli kuulemma minun ikäluokkani, siinä 18-20, mutta ikävä myöntää että hän näyttä monia tuntilaisia nuoremmalta. Mukavalta hän kuitenkin kuulosti, kun vaihdoin hänen kanssaan pari sanaa. Ehkä pitäisi tutustua lähemminkin.
Menin Blettan karsinaan ja silittelin sitä hetken. Olin jo tavallaan hoitanut sitä keväälläkin, ja neitokaisen olen jo pienestä varsasta asti tuntenut. Halusin nyt kuitenkin tutustua hiukan paremmin, sillä olihan Bletta kasvanut huimasti. Harjailin Lettua, ja se oli aivan yhtä mukava kuin muistinkin. Kyllähän se hiukan tassutteli karsinassa, mutta lähinnä heinien ja ruokakipon väliä. Vielä mukavammaksi homman teki se, että Sandra tuli juttelemaan ja nojailemaan karsinan ovea vasten. Hän on kyllä tosi mukava.
Bletta sai "perintönä" Totin vanhan harjapakin, ja järjestelinkin harjoja siihen innolla. Yritän nyt välttää sitä että harjat olisivat likaisia ja sikin sokin, vaikka tiedänkin että joskus ne vielä ovat hujan hajan pitkin laatikkoa. No, aina sopii yrittää... Seuraavalla kerralla voisin jo uskaltautua selkään. Nythän ei tunnit ole tietääkseni vielä "kunnolla" alkaneet, joten lienekö voin liikutella Blettaa.
|
|
|
Post by Anni on Dec 13, 2010 15:33:16 GMT 3
On ollut hiukan taukoa tallilla käymisestä, toivottavasti ymmärrätte että olen ollut vähän hulinoissa, plus muuten vain todella laiskana. Blettaa en silti ole unohtanut ja vähän joka päivä tammaa kaivannutki, sadatellen sitä etten ole päässyt mussukkaseni luokse.
Tänään oli kuitenkin vapaapäivä, kirpeä ja kuulas talvi-ilma ja paljon vapaa-aikaa, voiko parempaa hetkeä tallilla pyörimiseen ollakaan? EI. Siksipä päräytinkin jo aamusta tallille, jossa ei muita ollutkaan. Ei siis ketään. Ei Latua, ei Sandraa, ei ketään. Vain minä ja hevoset. No, mikäpä siinä.
Hain pörröpampulaksi muuttuneen Bletan karsinaan, ja siinä vaiheessa kun aloitin tamman harjaamisen olivat käteni jo ihan jäässä. Kokemuksesta kyllä tiesin että kohtahan ne jo sulaa, viimeistään kun pääsen selkään, mutta ilkeältä se silti tuntui. Ratsastin maneesissa, kun sain kerrankin vallattua sen kokonaan itselleni ja kun kerta pystyin vielä vapaasti Blettalla ratsastamaankin, kun tunnit alkavat vasta ensi vuoden puolella. Tein paljon taivutuksia ja lisäyksiä, tosin ravin sijaan tölttäsin. En jaksanut ruveta taistelemaan Blettan kanssa, sillä kun tuo ravi on edelleen vähän hakusessa. Tänään se meni muutenkin niin hyvin että ansaitsi kyllä ylimääräiset leivänpalat vielä tallissa, jossa silittelin ja paijailin sitä odottaessani kirjavan kuivumista -raukkaparka oli ainakin joutunut tekemään töitä, niin hikinen se oli.
Vein Blettan vielä takaisin tarhaan ennen kuin lähdin, kirjoitin tallipäikkyyn ja lähdin kotiin. Ehkä ensi kerralla törmäisisin muihinkin tyyppeihin.
|
|
|
Post by Anni on Dec 20, 2010 17:09:50 GMT 3
Ehdin käymään vain pikaisesti tallilla, yhteensä aikaa oli vain tunti mikä on siis minunlaiselle etanalle tosi lyhyt aika. Totta puhuakseni en paljoa ehtinyt juttelemaan kenenkään kanssa vaikka näin uusia naamojakin, vaan juoksin suoraan hakemaan Blettan sisälle ja harjasin sen todella pikaisesti, varustin ja menin maneesiin. Ulkona oli kyllä valoisaa, mutta tuuli sen verran että ajattelin olla kiltti itselleni enkä palelluttaa jäseniäni.
Bletta meni todella hienosti. Sen töltti on kyllä jotakin tosi taivaallista, koska se on niin helppo koota ja saada komeaksi polvikohomalliksi. Voi kun Latu olisi ollut näkemässä, olisin mieluusti näyttänyt että kyllä minäkin jotakin osaan... Hiukan liikaa intoa neidillä kuitenkin oli, ja laukannostoissa meinasi tulla pari pukkia. Onneksi ne jäivätkin vain yrityksiksi.
Inhottaa kun olen aina näin kiireinen, sillä en ole meidän pukuakaan ehtinyt vielä suunnittelemaan. Tänä iltana voisin yrittää jotakin keksiä.
|
|