Post by Latu on Jun 21, 2013 21:20:40 GMT 3
- Tunnille saa osallistua hoitajat sekä yksityisten omistajat.
- Osallistujia otetaan maksimissaan viisi (5).
- VIP on 04.07
- Tunti on nimi listaan-meiningillä, eli sinun osaltasi ei vaadita muuta kuin ilmoittautuminen.
Tunti pidetään kentällä, tosin jos aivan hirveä kaatosade on päällä niin silloin siirrymme maneesiin. Tunti on tasoltaan varsin ympäripyöreä, joten kaikentasoiset ratsastajat voivat tulla mukaan.
Tunnille voi osallistua kaikilla muilla hevosilla paitsi Kidillä, Allulla, Flashillä, Endillä ja Mealla — enkkupuolen koulutus on tällä tunnilla hevoselta vaadittu ominaisuus. Mikäli et voi osallistua omalla hoitsullasi, voit oikein hyvin lainata haluamaasi toista hevosta. Muista laittaa hevostoiveesi mukaan osallistumiseen.
Osallistujat
Katrin - Flora
Anni - Urpo
Rosanna - Isa
Jenny - Katriina
Katrin ja Flora
Keli oli tänään aurinkoinen ja lämmin joten tunti pidettiin kentällä. Tuuli oli kuitenkin oli puuskittaista ja ajoittain voimakastakin, mikä sai Floran hieman jännittyneeksi — eihän sitä tiennyt millainen mörkö selän takaa voisi hiipiä kun korvissa suhiseva tuuli peitti kaikki äänet. Alkukäyntien aikana tulikin vähän poikittamista ja silmien pyörittelyä kun tienpuoleinen nurkka oli ihan kamala tamman mielestä, eihän sitä tiennyt jos pihaan tulisi vaikkapa auto...
Kun työskentely saatiin käyntiin alkoi Florakin onneksi lopulta unohtaa jännäilyn, ja se alkoi rentoutumaan sekä pärskimään. Kun Katrin piti ohjastuntuman pehmeänä ja vältti vahingossakaan antamasta rajuja apuja, alkoi Flora selvästi jopa tykkäämään työskentelystä ja työstämään myöskin takaosallaan, mikä ei tämän tamman kanssa olekaan aina ihan itsestäänselvyys. Menimme hyvin paljon ympyröitä ja voltteja ravissa ja jumppasimme koko tunnin sekä ratsastajan että ratsun kroppaa kaikenlaisilla venyttävillä ja liikettä avaavilla harjoituksilla, kuten kehon kiertämistä oikealta vasemmalle sekä pohkeenväistöjä kaarevalla uralla. Flora kulki koko tunnin kauniisti, ja vaikka itse olin treenannut sen kanssa viimeisimmät viikot lähinnä pleasurea niin kyllä se vain muisti mitä kouluratsultakin vaaditaan!
Anni ja Urpo
Urpo oli tunnilla oma tohelo itsensä ja mennä vouhotti alkukäynneissä sekä ensimmäisissä raveissa kuin pikajuna. Anni oli onneksi tottunut oman Light-hoitsunsa päättömään menoon, joten Urpo oli oikeastaan helpompi versio edellämainitusta — tämän orin kanssa sai sentäs ottaa suustakin vähän pidätteitä ilman että sillä menisi kuppi nurin. Ennen kuin pystyimme siirtymään varsinaisiin harjoituksiin oli Urpon meno kuitenkin saatava tasaiseksi, joten siksi pyöritinkin Annia ties miten paljon ympyrällä ravaten ja antaen hänen löytää ne nappulat joita painaessa alkaisi yhteispeli orin kanssa sujumaan. Syvä, hillitsevä istunta, tasainen tuntuma ja pienet mutta runsaat puolipidätteet olivat avain siihen että Urpo alkaisi polkemaan alleen ja malttaisi ravata myös hidasta tempoa, ja oi että oli meno upeaa kun herra alkoi lopulta työskentelemään ja jätti epämääräiset ravurinleikkinsä sikseen. Annilla oli tosin vatsalihakset kovilla, sillä Urpolla oli ollut edellisenä päivänä vapaata ja se kyllä näkyi — heti kun ratsastaja unohti hetkenkään ajan jarruttaa istunnallaan, ampaisi Urpo taas kiitoraviin.
Laukannostot sujuivat sen sijaan oikein hyvin, ja laukassa tehtävät sujuivatkin paljon paremmin kuin ravissa. Kun Urpo oli muutaman kierroksen saanut laukata hieman reippaammin, malttoi se taas kuunnella istuntaa täsmällisesti ja kasasi jälleen itsensä kuten kuuluikin.
Rosanna ja Isa
Koska Isa on vielä nuori ja varsin raaka ratsu, teimme Rosannan kanssa alkutunnista aivan spessuharjoituksia ja totutimme tammaa kaikenlaiseen oheistoimintaan mikä ratsastamiseen kuuluu. Ojensin muunmuassa hupparin Rosannalle niin että hän pukisi sen päälleen selässä, jonka jälkeen hän riisui sen ja heilutteli vähän hihoja liioitellusti. Isa katseli jännittyneenä selässään lepattavaa kangasta, mutta fiksun koululaisen tavoin ei ottanut mitään ylimääräisiä hepuleita. Kolistelin myöskin aivan tahallani ohimennessäni puomeja, heiluttelin käsiä liioitellusti ja pyysin Rosannaa välillä vaikka venyttelemään raajojaan. Isa oli ihmeissään kun kaikkea sen mielestä jännää tapahtui, mutta ei kertaakaan sinkaissut ratsastajan alta pois ja ansaitsi näin hurjan paljon kehuja sekä minulta että Rosannalta.
Isalla ollaan pidetty piuhoja jonkin verran, joten oikean muodon se löysi heti kun ohjat vain kasattiin käteen. Sen sijaan peräänanto ei ollut ihan läpihuutojuttu, sillä luonnollisesti nuorella neidillä oli kova kiire eteenpäin eikä se oikein olisi malttanut kuunnella ratsastajaansa ja lähteä työstämään takaosallaan. Lopputunnista Isa meni kyllä jo pieniä pätkiä aivan mallikelpoisesti ja yllättävän rauhallisesti, joten kyllä siitä vielä hyväkiva ratsu tulee kunhan turhat pärräilyt saadaan kitkettyä pois.
Jenny ja Katriina
Katriinalla oli tänään vähän känkkäränkkäpäivä, ja tunnin se aloitti jupertamalla ja kysymällä että onko pakko jos ei tahdo. Tamma saattoi kesken hyvänkin käynnin pysähtyä ja lähteä pakittamaan ja pyörimään häntäänsä huiskutellen, ja vaikka Jenny kuinka pyysi sitä eteenpäin niin kipinää ei meinannut oikein löytyä. Lopulta hänen oli pakko ottaa kouluraippa käteen ja kerran huomauttaa sillä ihan kunnolla niin että Katriina suorastaan pomppasi takaisin eteen. Sen jälkeen jäivät jupertelukohtaukset, mutta tammaa ei olisi siltikään tuntunut niin mitenkään nappaavan työnteko sinä päivänä ja se kulki koko tunnin melko paljon pohkeen takana. Ravissa se näytti välillä kyllä jo ihan reipastakin pätkää, mutta siirtyessä takaisin käyntiin tuntui pakka plörähtävän taas pitkäksi. Pohkeenväistöissä Katriina punki hieman lavallaan mutta astui kuitenkin reilusti ristiin, ja askel alkoi muuttumaan lopputunnista jo vähän lennokkaammaksi. Laukassa Jenny sai kasattua Katriinan nättiin pakettiin pääty-ympyrällä, mutta laukka oli temmoltaan hieman velttoa. Muistuttaessa tahdista Katriina lisäsi pieneksi hetkeksi, mutta löystyi taas pian — tänään ei ollut kuningattaren paras päivä.
