shet-r Dynamite Boy

[Latu]

Omat sivut
Mustanruunikko shet-ruuna
s. 17.12.2002, IRL
Omistajana Sophie, joka myöskin kirjoittaa hoitokertomuset.

[Sophie]

Joulumaasto

[/center]


" Ofa, nähään taas pian ", hymyilin orille. Miksen jäänyt sen karsinaan pidemmäksi aikaa, siihen oli syy. Tänään, aatonaattona, oli joulumaasto Nuuhkun porukalle. Ja minä menin pikkuponillani, Eetulla.
Eetu pärski tyytyväisenä pienessä karsinassaan. Tervehdin sitä iloisesti. Ruuna kääntyi pää minua kohti, haisteli kättäni ja hörähti.
" Noin sitä pitää ", nauroin, ja avasin karsinan oven. Samassa nappasin lähes mustan pippurin otsaharjasta kiinni, sillä tiesin sen aikeet. Karkailija heti syntyessään.
Laitoin Eetulle riimut päähän ja laitoin sen käytävälle kiinni toiselta puolelta. En jaksanut raahautua hakemaan toista ketjua kiinni shettiksen riimuihin ärsyttämään ruunaa entisestään, joten päätin, että pärjäisisin sen kanssa aivan näin.

Harjasin karvakasaa kauan, sillä harjausta se tarvitsikin. Eetu alkoi rauhoittua ja tahtomattaan lerputtaa alahuultaan. Aloin itsekin rauhoittua, vaikka sainkin aina silloin tällöin muistuttaa olevani pomo, varsinkin satuloidessa.
" Ä-l-ä pul-lis-te-le! " huokaisin pettyneenä yrittäessäni kiristää satulavyötä monennen kerran. Muita ihmisiä alkoi tulvia ovista sisään ja ulos ja hevosten karsinoille - olimme kirjaimellisesti kaikkien tiellä, mutta poni oli saatava satuloitua, kesti vaikka koko päivän.

Lopulta satulavyö oli kiinni. Tosin, se oli molemmilta puolilta ensimmäisissä rei'issä, joten huokaisten yli-ärsyyntyneenä tartuin solkiin ja laitoin ne toiselta puolelta viidenteen ja toiselta neljänteen.
" Kiitos ", haukottelin. En tiedä kenelle kohdistin sen sanan, mutta en ainakaan Eetulle.
Suitsitin ponipallon nopeasti ja laitoin pintelit ruunan jalkoihin, jos vaikka kulkisimmekin jossain jäisellä pellolla.

" Täällä on kylmä ", tärisin muiden joukossa tallipihalla odottaessamme Matti Myöhäsiä.
" Saaks nousta jo selkään? " Juippi kysyi kärsivän olemuksen kuultaessa äänessään.
" Ihan sama ", ähkäisin. Laitoin jalkani jalustimeen ja laskeuduinkin hetken päästä Eetun pehmeähköön satulaan.
" Lämpöpatteri ", virnistin. Säädin jalustimet vähän lyhyemmiksi. Päätin liikuttaa jäätyvää poniani vähän, kävelimme tallipihalla pitkin ohjin eteenpäin. Muitakin ratsukoita alkoi ärsyttämään viimisten ihmisten viivästys, ja pian kaikki olivat selässä.
" HEEI, stop tykkänään! " kuului karjaisu. Selvä, pomo tuli. Kaikki luulivat Latun karjuvan meille, mutta ehei, tämän ratsu hiihti eteenpäin kuin hullu. Enkä voinut olla hymyilemättä, sillä se näytti niin huvittavalta.

* * *

Kuljimme rauhallisessa ravissa lumisateessa Nuuhkun lähimetsän reittejä pitkin. Eetukin alkoi rauhoittua ja pyöristämään koko palloa olemustaan, jos mahdollista. Hellitin ohjaa, jotta poni tajuaisi tekevänsä hyvin.
Pian, liian pian, oli peltolaukkojen vuoro. En osallistunut siihen Eetun kanssa (?) joten tyydyin ottamaan pikkulaukkapätkiä pellon sivuissa ja herkistämään, itseasiassa kouluttamaan, ponia avuille.

Peltolaukan oli voittanut ilmeisesti Geisha-ratsukko. Toiseksi oli tullut Geisla-ratsukko. Jos vielä kolmanneksi olisi tullut Geila-ratsukko, olisin nauranut. Oikeasti.
Hyvässä tahdissa ravaillen ja kävellen menimme takaisin Nuuhkua kohti. Lumisade oli laantunut, mutta ilma oli vielä pakkasessa ja kaikkien naamat loistivat punaisina.
Ja siinä vaiheessa olin varma, aivan 100% varma, että söpöin poni siitä letkassa oli minun ikioma Dynamite Boy, vaikka se heittikin mielenosoitukselliset jättipukit nähdessään Nuuhkun tallin aivan liian pian silmissään.

[Sophie]

Po-po-po-po-po-po-po-poing...

" Eetuskaa! " huhuilin ruunaa tallipihalla. Lunta oli ainakin polviin asti, joten liikuin erittäin hitaasti. Ruuna kun oli jälleen päässyt karkuun, mutta sillä lunta oli ainakin lapaan asti, että ei siinä mitään. Tai no melkein, ei se ihan niin pieni ole.
" EETU! " ärähdin. Pieni musta olento lensi lumen yllä kohti seuraavaa, hyvältänäyttävää heinänkortta, jota ei kyllä melkein näkynyt.

Yritin juosta Eetun perään, mutta ei se oikein onnistunut. Huhuilin sitä silloin tällöin ja välillä shettiksen korva kääntyikin minua kohti, mutta sen jälkeen minua kohti kääntyi sen persus, ja pian sitä koko ponia ei näkynyt missään.
Harmitti, kun olin yksin tallilla ja piti saalistaa tuo riivatun poni. Yksin.

Lopulta Eetu väsyi ja antoi ottaa itsensä kiinni. Se oli lumesta märkä ja sen vatsassa oli kiinni lumipalloja. Se näytti väsyneeltä nallekarhulta, joka oli pakotettu juoksemaan ulos; ei hän itse missään nimessä juoksisi vapaana ulkona, ehe. Joo, tosi uskottavaa. Huokaisin Eetun puppy eyes -ilmeelle ja lähdin taluttamaan sitä kohti tallia.
Tallilla yritin irroittaa lumipaakkuja Eetusta ja pitää sen lämpimänä. Itselläni ei ollut ollenkaan kylmä, mitä ihmettelin. Lopulta lumipallojen sulaessa heitin (en oikeesti :--D) Eetun toiseen, vapaaseen karsinaan ja putsasin Eetun oman karsinan.

Vein shettiksen takaisin omaan karsinaansa ja huolehdin sen hygieniasta sekä sen kuppien puhtaudesta.
" Oot sä kyllä aika outo ", hymyilin hiljaa ponille, kun se nyt näytti olevan niin rauhallinen ja ystävällinen ponimus.

S&E

[Sophie]

F1-parivaljakko

Kuva tällä kertaa.

[Sophie]

2010!


Kuvan olen aivan itse piirtänyt (kuten kaikki muutkin joita ei muuten nimetä toisten piirtämiksi), otin tosin mallia yhdestä kuvasta. Siinä ei lue nyt "Greetings from Sophie&Eetu", koska vanhemmat halusi että otan sen pois, koska kuva lähetetään sähköpostilla sukulaisille ja siihen muokataan meidän nimet 8--)

[Sophie]

16012010 - Taas täällä

Eetu toivotti minut iloisesti vastaan, kun tulin tervehtimään sitä. Heti ensimmäiseksi annoin sille porkkanan ja rapsuttelin hieman.
Päätin tehdä sille saman kuin Ofalle, eli viedä ulos ja sen jälkeen puhdistaa sen karsina. Eetu kulki hyvin tarhaan ja sai siellä ruokansa. Minäkin sain haettua kottikärryt ja talikon huoletta. Karsina oli puhtaampi kuin luulin, vaikka ei miltään yltiösiistiltä vaikuttanutkaan.

Puhdistettuani karsinan ja vietyäni lannat pois, huolehdin kupeista ja seinien puhtaudesta. Siinä ei kauaa nokka tuhissut ja olin tyytyväinen päästessäni kotiin, ei sillä etten tallilla viihtyisi, mutta tallilla oli kylmä.

S&E

[Sophie]

30.1.2010

Tuntui oudolta tulla taas tallille, mutta kyllä, jaksoin raahata ahterini Nuuhkuunkin asti, vaikkei siltä ollut vaikuttanut aikoihin.
Suurin anteeksipyyntöni kohdistui Ofaan ja Eetuun, mutta kyllä kai ne elossa vielä oli. Tai on.

Eetu hirnahti nähdessään minut. Hymyilin, ja avasin ponin karsinan. Kaivoin taskustani porkkanan ja annoin sen Eetulle.
" Ootpa sä puhdas! " ihmettelin. Lähes musta poni kiilsi, mutta mikäs siinä. Karsinakin oli aika puhdas - ilmeisesti joku oli pitänyt huolta Eetusta ollessani poissa. Onneksi.

Siirsin Eetun heti toiseen karsinaan, jotta voisin aloittaa heti perusjutuilla. Hain jäisestä ulkoilmasta kottikärryt sekä talikon. Putsasin nopeasti pienen karsinan, joka vaikutti todella hyvin huolletulta, vaikka olinkin laiminlyönyt hevoseni. Siirsin Eetun takaisin ja päätin mennä katsomaan Ofaa.

Ofa luimi aluksi, mutta haisteltuaan minut se tuuppasi minua olkapäähän ja pärskähti.
" Juu'u, oon tosi ihana ja tiedän sen ", naurahdin leikillä. Harjasin issikan huolella ja sen jälkeen putsasin karsinan.
Autoin hevosten ruokinnassa ja tarhauksessa, kunnes lähdin kotiin.
Toivottavasti tulevaisuus Nuuhkussa olisi aktiivisempi.

[Sophie]

Ratsastusta

Olin jo ehtinyt tänään hoitaa Ofan ja olin nyt menossa laittamaan omaa pullaani, Eetua, kuntoon. Olin myös lähdössä ratsastamaan Juipin ja Konnan kanssa jonnekkin, ehkä maastoon, ehkä kentälle, en vielä tiedä. Olemme molemmat jättäneet Nuuhkun hetkeksi ja nyt on aika korjata asiat. Ainakin minä olen vielä tulossa tänne useammin, ainakin yritän. Joten en vielä lupaa mitään.
Eetu oli tänään kiltillä päällä. Sain sen helposti pois karsinasta käytävälle, sillä ruunaahan ei voi karsinassa laittaa suuren suuren karkaamisriskin takia. Harjasin karvakasaa huolellisesti. Ei siinä kyllä paljoa harjaamista ollut, klipattu kun se kuitenkin oli ja sen takia sillä oli koko ajan loimi päällä. Paitsi tietysti ratsastaessa ja hoitaessa.

Hain satulahuoneesta suitset ja satulan Eetulle. Satulahuopaan oli kirjailtu yksi kirjain ja yksi numero: F1. Satuloin Eetun nopsaan ja suitsetkin sain aika nopeasti hetken säätämisen jälkeen. Ilmoitin Juipille, että olemme pian valmiit, ja tytölle tulikin kiire. Laitoin itselleni turvaliivin ja kypärän sekä otin toppahousut pois ratsastushousujen päältä.
Lähdin taluttamaan pikkuponiani tallin pihalle. Mennään sitten maastoon, kun ei Juippi mitään kenttätreeneistä sanonut.
" Mennään maastoon ", Juippi kuitenkin tokaisi tullessaan tallipihalle.
" En mä ois suostunutkaa mihinkää "wnb-kouluratsu" -treeneihin ", naurahdin. Kiristin Eetun satulavyön ja säädin jalustimet.
" Sä saat johtaa, ei täst ponist koskaan tiedä ", muistutin. Dynamite kertoi aika hyvin Eetusta, varsinkin, jos joku istuu sen selän päällä.
" Ois voinu jättää satulan pois ", Juippi huomasi noustessaan selkään. Itsekin nousin selkään ja mietin samaa.
" No, seuraavalla kerralla sitten ", mutisin ja säädin vielä hieman jalustimia.

* * *

Meillä oli ollut maastossa hauskaa, ja nyt oli aika peltolaukalle. Eetu innostuisi siitä varmasti, tiesin sen. Konnakin oli ollut varsin energinen ja olimme jopa päätynyt siihen tulokseen, että Eetu johti meidän pientä letkaa.
Pellon reunalla annoin terävät laukka-avut Eetulle ja nautin vauhdista. Konna tuli perässä, mutta ohitti pian meidät. Juippi oli kadottanut toisen jalustimensa ja yritti vaivoin pysyä hevosensa selässä. Ja kyllähän hän myös pysyikin.
Onneksi pelto oli suhteellisen suuri ja sai myös laukata pitkään. Eetu juoksi henkensä edestä harja hulmuten. Lumihiutaleet peittelivät meidät ja hevoset höyrysivät. Peltolaukan jälkeen ravailimme hiukan, mutta pian annoimme ratsuille pitkät ohjat. Eetu vaikutti vielä kovin energiseltä, mutta aiemmin hulluna pomppinut Konna näytti väsähtäneeltä.
" Sun pitää treenata sitä enemmän, se ei varmaan matkaratsastuksessa pitkään kestäisi ", tokaisin.
" Mmm, no jaa ", Juippi mutisi ja taputti hevostaan kaulalle.

[Sophie]

We're flying in the air

" Luuletko oikeasti, että tämä onnistuu? " kysyivät Latu ja Juippi lähes samaan aikaan. Minulla oli kahden ihmisen katsomo, kun ratsastin Eetulla. Olin pystyttänyt 60 cm korkean radan Eetulle, ja nyt lämmittelin poniani esteille. Dynamiitti juoksi lujaa innostuessaan esteistä, joten minulla oli ongelmia saada shettis rauhoittumaan ja kuuntelemaan.
" Juu juu, miksei onnistuisi? Kyllähän Eetu hypätä osaa ", hämmästelin ja nostin Eetulla laukan. Eetu heitti muutaman pukin, mutta pysyin hyvin selässä.
" No jaa... Kai sulla on turvaliivi? " Juippi kysyi.
" On, äiti ", ärähdin. Vaihdoin vielä suunnan ja nostin toisen laukan. Ohjasin Eetun esteelle ja poni hyppäsi. Seuraava este, yli. Seuraava este oli ristikko, joten huomattavasti pienempi. Sen Eetu ylitti, mutta seuraavan kieltäytyi. Se oli okseri.
" Ä-ä-ää, ei käy ", ilmoitin ja käänsin isolle voltille. Nostin laukan ja ohjasin uudelleen esteelle. Eetu hyppäsi juuri ja juuri. Loppurata meni hyvin.

" Vai ei hyppää ", hymyilin. Annoin ponin purkaa energiaansa laukkaamalla. Istuin kevyesti ja välillä ohjasin jollekin sopivalle esteelle. Eetu oli kuitenkin kovin väsynyt, joten en viitsinyt hypätä sillä paljoa.
" Vaihda suunta ja hyppää toiselta puolelta. Aloittaen sieltä pystystä ", Latu kehotti. Vaihdoin suunnan täyskaarrolla ja nostin laukan. Harmi, että ponini oli kovin huonokuntoinen.
Eetu hyppäsi radan puhtaasti. Lopussa oli vuoro pierupukkilaukalle, joka ei minua naurattanut, vaan tiputti. Onneksi lumi oli pehmeää.
Latu ja Juippi saivatkin juosta Eetun perässä; lopulta kuitenkin minä sain Eetun kiinni.
Ratsastin sillä vielä ravissa ja käynnissä, ennen kuin menin maastoon.

Juippi tuli kanssani maastoon, itse kävellen.
" Oliko kivaa? " tämä kysyi.
" Njaa, ihan ", mietin. Hyvin Eetu hyppäsi, niin pieneksi poniksi.
" Ajattelin ratsastaa tänään Ofankin ", kerroin.
" Oikeesti? Voin varmaan tulla sun kanssa Konnalla? " Juippi ehdotti.
" Juu, mutta mennään sitten kentällä. Ajattelin vähän tölttitreeniä, joten pitää etsiä painot sen jalkoihin ", selitin.
" Joo, me mennään sitten koulutreeniä ", Juippi hymyili.

_{huippukuva tähän loppuun :D ja oikeastihan olen juippia isompi/pidempi, mutta meni vähän toisin päin.}