qh-t Lonesome Special

[Latu]

Omat sivut

Meaa hoitaa Sussu, joka myöskin kirjoittaa hoitokirjaan.

[loviisa]

Moi! Kävin Mean kanssa päämaastossa ja rantasaunalla ratsastamassa. Sen jälkeen hoidin Mean ja vein sen takalaitumelle ja lähin pois. Jos vein Mean väärään paikkaan kertokaa ja korjatkaa asia nii tiedän seuraavan kerran paremmin. Tv: Loviisa<3
Ps. Mea on maailman paras virtuaalihevonen ikinä<3<3

// Sehän oli lyhyesti ja napakasti kerrottu. : ) -Latu

[loviisa]

En oo kerinny käydä hoitamassa Meaa, joten tänään se sai ensi aivan hirveän (30min) pitkän hoidon & vähän namupaloja ja sit käytiin maastossa 1h 30min, jonka jälkeen Mea sai taas 30min hoidon. ;D Sitäkös Mea oli tyytyväinen. <33 Jätin Mean karsinaan. Mea Forever<33<33

[Latu]

Meaa hoitaa tästä lähtien Sussu.

[sussu]

4.2.2013 Tutustumista

- Hei, mä oon Sussu ja alottelin tänään Mean hoitajana, mutisen ujosti tallista löytämälleni Latulle.
- Moi. Mä oon tosiaan Latu ja Mea on ulkona. Suosittelen sitte olemaan Mean kanssa tarkkana. Se tamma kun on hieman sellainen omituinen, Latu selittää ja hymähtää pienesti.
- Okei, varuilla ollaan, virnistän hieman rohkeammin ja lähdenkin sitten suunnistamaan ulos tarhoille. Katselen ympärilleni uteliaasti ja mietiskelen missä tarhassa Mea on. Samassa huomaankin kuvista ihailemani tamman läheisessä tarhassa. "Tuon on oltava Mea" mietin mielessäni ja suuntaan tarhan portille. Otan portista tamman riimunnarun ja sujahdan tarhaan sähkölankojen välistä. Lähden astelemaan tammaa kohti puhellen sille rauhallisesti. Mea katselee minua uteliaasti ja tulee sitten reippain askelin luokseni. Silitän sen kaulaa ja huomaan hetkessä tamman todellakin olevan ihmisrakas. Kiinnitän riimunnarun sen riimuun ja lähden taluttamaan tammaa portille. Käännän sen ulos portista ja jätämme Mean tarhakaverit ulos värjöttämään. Talutan Mean sen omaan karsinaan ja vapautan tamman riimusta. Riimun ripustan karsinan ovessa olevaan koukkuun ja menen sitten sisälle karsinaan. Mea tekee selvästikkin heti tuttavuutta ja hamuaa vapaina heiluvia hiuksiani uteliaasti. Naurahdan pienesti ja silitän vaalean tamman otsaa. Mea pärskähtää pienesti ja katselee minua kauniilla silmillään. Miten tälläisessa kaunottaressa mitään pahaa voisi olla? No, sen varmasti saan selville hoitokertojeni yhteydessä. Jätän tamman sitten hetkeksi yksikseen karsinaan ja haen sen harjapakin varustehuoneesta. Lasken harjapakin sitten maahan karsinan eteen ja avaan poksin. Otan käsiini normaalin pölyharjan ja menen sisälle karsinaan. Näytän harjaa Mealle ja tamma haistelee sitä. Sitten alan harjailla tamma reippain ottein ja Mea seurailee toimiani uteliaana. Huomaan hetken kuluttua Latun kurkistavan karsinan ovelta.
- Löysit oikean hevosen ja oikean karsinan. Hieno homma, mies virnistää ja jatkaa sitten matkaansa jonnekkin. Silittelen Meaa paljon harjailun yhteydessä ja tämän jälkeen vaihdan harjan kaviokoukkuun. Puhdistan tamman kaviot ja laitan sitten riimun Mealle takaisin. Lähden taluttamaan tammaa perässäni ulos ja suuntaamme maneesille.

Avaan maneesin oven rauhassa ja talutan Mean sisään. Tervehdin sisällä olevaa ratsukkoa. Suloinen irlannincoppi ori hoitajineen. Hevonen on ilmeisesti nimeltään Palle ja hoitajan nimi on Karoliina. Suljen oven perässäni ja lähden taluttelemaan Meaa ympäriinsä. Tamma hamuaa lähes kokoajan hiuksiani ja tökkii selkääni. Otamme pysähdyksiä ja kokeilen miten tamma toimii maasta käsin. Teemme seurausharjoituksia ja pysähtymisiä. Otamme muutaman ravipätkääkin, mutta niillä Mea yrittää vaapottaa ohitseni kuin hippaa leikkisimme. Ymmärrän tammaa hyvin, onhan se hirveää joutua heti eroon emästään ja tietenkin on ymmärrettävää että se pitää ihmisiä samallaisina. Olihan ihmiset sitä alkuun vallan hoivanneetkin. Ravipätkien jälkeen rauhoittelen tammaa ja osoitan sille olevani johtaja. Kehotan tammaa kiertämään ympäritseni ja katson miten se liikkuu. Kun Karoliina ja Palle lähtevät maneesista, pysäytän Mean maneesin keskelle. Silittelen tammaa ja odotan että se rentoutuu täysin. Teemme helppoja jumppaliikkeitä, eli venyttelemme tamman jalkoja. Kun tamma on rento, naksautan kieltäni ja lähdemme maneesin ovelle. Vien tamman suoraan sen tarhaan. Kun lähden kävelemään tarhalta pois päin, huomaan Mean katsovan pitkään perääni. Jätän sen kuitenkin tarhaan ja suuntaan itse kulkuni hoitajien aittaan. Sieltä löydänkin Kidin hoitajan Jansyn ja Floran ruskeahiuksisen hoitajan Sofian. Istahdan jakkaralle oven lähettyville ja tervehdin noita.
- Moi. Oon Sussu ja alotin Mean hoitajana, esittäydyn nopeasti.
- Ookkei, mä oon Jansy, hoidan Kidii, Jansy kertoo.
- Mä oon Sofia ja hoidan Floraa. Aika uus oon myöskin, ruskeahiuksinen kertoo. Hymyilen pienesti.
- Olin taluttelee Meaa äsken maneesis, kerron ja alamme puhua hoitohevosistamme. Tulemme heti toimeen varsin hyvin, vaikka olemme melko ujon oloisia kaikki. Samassa huomaan kellon olevan jo lähes viisi, joten minun täytyy lähteä. Jätän hyvästit muille ja suuntaan tallipihaan ja sieltä lähden kävelemään lähimmälle bussipysäkille.

Sussu ja Mea 1hm

// Napakka ja hyvä aloitus! C: Tuttuun tapaan 3 hp. tästäkin tulee. -Latu

[sussu]

11.2.2013 Ratsaille

- Meaa, huhuilen tammaa ja tuo höriseekin tarhan portilla.
- Tullaan tullaan, huikkaan malttamattomalle tammuskalle ja harpon portille. Nappaan aidasta käsiini riimunnarun ja sujahdan sähkölankojen välistä hoitohevoseni luokse.
- Mitä tyttö? puhelen tammalle hellällä äänellä ja silitän sen otsaa. Klipsautan riimunnarun kiinni riimuun ja avaan portin. Käännän Mean ulos tarhasta ja lähden viemään neitokaista tallin suuntaan. Mea kävelee reippain askelin vieressäni ja hörisee kaikille tarhoista kurkkiville hevosille. Se ottaa muutaman lennokkaan raviaskeleen vierelläni ja pörhistelee kaikkea. Ihanaa elämäniloa tälläkin tammalla. Puhelen Mealle lähes taukoamatta ja viimein saavumme tallin ovelle. Sujahdamme sisään ja talutan Mean karsinalle. Karsinassa otan tammalta riimun pois ja ripustan sen naruineen karsinan ulkopuolella olevaan koukkuun. Suljen karsinan oven ja lähden hakemaan harjapakkia ja suitsia. Samassa kuulen tallin puolelta korvia vihlovaa hirnuntaa ja kavioiden paukuttelua. Kiiruhdan nopeasti takaisin talliin ja huomaan miten Mea riehuu karsinassaan. Menen karsinan luokse nopeasti, tavarat jätän maahan ja avaan oven.
- Rauhassa tyttö. Ei oo mitään hätää, puhelen tammalle rauhoittavasti ja tuo painaa turpansa olkapäätäni vasten. En tiennytkään että tamma on näin läheisriippuvainen.
- Heii, mä olin ehkä kaks minuuttia poissa ja tossa ihan lähellä, selostan tammalle lempeästi ja silittelen sen päätä. Kun tamma viimein rentoutuu, otan harjapakista pölyharjan ja alan sen kanssa harjailla Mean silkkistä karvaa. Tamma on onnekseni varsin puhdas, joten se on hetkessä harjattu. Puhdistan vielä kaviot ja katson sitten Meaa.
- Nyt, tammaseni, mä meen tonne vähän matkan päähän ja haen sun satulas. Mä tulen ihan just takasin, etkä sä jää pitkäks aikaa yksin, puhelen Mealle rauhoittavasti ja tuo kuuntelee minua korvat hörössä. Niimpä lähden rauhassa kävelemään varustehuoneelle ja puhelen koko ajan. Haen Mean länkkärisatulan ja palaan rauhallisen tamman luokse. Kehun sitä kovaan ääneen ja menen satulan kanssa karsinaan. Varustan tamman ja lähdemme maneesin suuntaan.

Maneesissa kapuan Mean kyytiin ja alamme kävellä. Minulla ei suoraan sanoen ole mitään kokemusta lännenratsastuksesta, joten ajattelin vain ratsastella. Kyllähän Mealla nyt ympyröitä ja kiemuroita voi tehdä sentään. Aloitamme käynnissä ja yritän totutella lännenpollen ohjailuun. Mea vaikuttaa todella herkältä ja kuuntelee jo painoapujani todella hyvin. Siksi pitääkin istua täysin suorassa jottei mene kiemuralle. Teemme ympyröitä ja kiemuroita kumpaankin suuntaan ja nostan sitten ravin. Mea ravaa rauhallista vauhtia eteenpäin tasaisesti ja kyydissä on helppo istua. Jatkamme ympyröitä ja kiemuroita ravissakin ja Mea menee todella mukavasti. Vaihtelemme suuntaa ja panostan siihen että olen itse rauhassa sielä selässä. Mea pärskähtelee muutamaan otteeseen ja siirrän sen sitten keskiympyrälle. Nostamme rauhallisen laukan ja annan Mean laukata melko pitkällä ohjalla. Laukkailemme molempiin suuntiin ja ravailemme vielä hetken loppuun. Sitten hidastan tamman käyntiin ja annan sen kävellä kymmenisen minuuttia.
Loppukäyntien jälkeen talutan Mean talliin, jossa hoidan sen kaikessa rauhassa. Harjailen tamma jonkin aikaa ja loput ajasta vain silittelen sitä. Mea tuntuu nauttivansa seurasta ja tökkii minua silloin tällöin turvallaan. Kun hoitotoimenpiteet on tehty, vien Mean tarhaan kavereidensa seuraksi ja lähden kohti kotia.

Sussu ja Mea 2hm

// Lännenratsastus onkin tosi kivaa puuhaa, hevosetkin tykkää kun ei kukaan roiku suussa ja ratsastajan istunta kehittyy ihan huomaamatta kun joutuu miettimään painoapuja niin tarkkaan. Huomaat sen varmasti itsekin kun olet aikasi Mean kanssa ratsastellut, että istunta senkus vaan paranee! Yksi niistä miljoonista syistä miksi pidän lännenratsastuksesta enemmän kuin enkkunypertelystä :D - Latu

[sussu]

4.3.2013 Juoksutusta

- Ravia hophop, mutisen ja huitaisen juoksutusraipalla pienesti. Mea lähtee liinan päässä ravaamaan rennosti ympyrällä. Tamma huiskii päällään ja pärskähtelee tyytyväisenä. Kehun sitä ääneen vähän väliä. Maneesissa on meidän lisäksemme Anne Piirron kanssa. Olemme Mean kanssa vallanneet toisen päädyn kokonaan, mutta muualle jää hienosti tilaa, sekä pääseehän meidänkin ohitsemme helposti. Palaan ajatuksistani maan pinnalle ja hidastan Mean käyntiin. Vaihdamme tamman kanssa suuntaa ja kehotan sitä ravaamaan toiseenkin kierrokseen. Mea jatkaa letkeää askellustaan ympyrällä. Mea ottaa ohjeideni mukaan muutamat käyntisiirtymiset ja jatkaa sitten taas ravailua ympyrällä. Muutaman kierroksen jälkeen kehotan Mean laukkaan. Tamma innostuu hieman ja heittää pienet pukit. Mea laukkaa rauhallisesti ympärilläni, kunnes kehotan sitä hidastamaan. Sen jälkeen vaihdamme taas suuntaa ja annan Mean laukata toiseenkin suuntaan. Tamma ravaa vielä muutamat kierrokset ja otan sen sitten käyntiin. Kieritän juoksutusliinan käsiini ja taluttelen Meaa muutaman kierrosta maneesia ympäri. Sitten lähdemme ovelle päin ja sanon Annelle heipat. Lähdemme suuntaamaan tallia päin.

Mean karsinan ovi sulkee pienesti kolisten ja käyn viemässä tamman suitset ja juoksutusliinan varustehuoneeseen. Palaan sitten karsinalle ja nappaan oven edessä olevasta harjapakista pölyharjan. Menen se käsissäni karsinaan ja näytän harjaa Mealle. Tamma haistelee sitä hieman ja pärskähtää pienesti. Alan harjailla sitä kaulasta taaksepäin ja etenen vähitellen kyljelle. Harjaan jalatkin huolella ja kokeilen että ne ovat kunnossa. Harjaan tamman vielä toiselta puolelta ja vatsan alta. Puhdistan ripeästi kaviot ja selvitän Mean harjasta pienetkin takut pois. Heitän sitten harjan harjapakkiin ja lähden viemään harjapakin varustehuoneeseen. Palaan sieltä sitten hoitohevoseni luokse ja livahdan sen karsinaan. Taputan tamman kaulaa ja alan silitellä sitä. Mea tutkii taskujani uteliaasti, tarkkaillessaan minua samalla ystävällisillä silmillään. Mea ottaa leikkisästi hampaillaan kiinni takkini hihasta, mutta kiellän sitä rauhallisella äänellä. Tamma heilauttaa päätään hieman, mutta virnistän sille pienesti ja silitän sen otsaa. Mea painaa turpansa vatsaani päin ja jatkan sen silittelyä. Mea on kyllä suloinen, vaikkakin saattaa käyttäytyä hieman kovakouraisesti. Taputan sen kaulaa vielä kertaalleen ja menen sitten ulos karsinasta. Nappaan karsinan ulkopuolelta riimun ja narun. Sujautan riimun Mean siron pään ympärille avaten sitten karsinan oven. Lähden taluttamaan Meaa ulos tallista ja suuntaamme suoraan tarhoille. Päästän hoitoshevoseni tarhaan ja palaan sitten talliin. Käyn katsomassa ilmoitustaulua ihan vain nopeasti mahdollisten ilmoitusten varalta, muttei mitään erikoista näy olevan. Lähden siis ulos tallista ja suuntaan askeleeni kohti bussipysäkkiä.

Sussuja Mea 3hm

// Tällänen melko lyhyt, mutta tarina kuitenkin:D

// Lyhyet tarinat eivät lainkaan haittaa, välillä on hyvä lukea miunkin kompaktissa paketissa olevaa tekstiä! : D Mea on tuollainen höppänä tammamamma, ei sille ikinä osaa suuttua kun eihän raasu tajua että sen "hellät" otteet on vähän turhan kovakouraisia meille... -Latu